Kutsu Sadeca ihmeessä Jämtlannin mies tänne!

Sana "kirstu" on käsittääkseni ihan suomenkieltä ja itsekin sitä käytän, kun taas "akkuna" on murresana, joskin käytetty sekin.

Tuo Sadecan selitys suomen kielen suhteellisen vähäisistä ruotsin kielestä otetuista lainasanoista on oikeaan osunut. Fennomaanit halusivat suomalaisille yhteisen kielen, vaikka heistä suurin osa oli ruotsinkielisiä. He suomensivat sukunimiäänkin ja kehittivät innokkaasti suomenkielisiä vastineita ruotsinkielisille sanoille. Suuri osa noista sanoista on edelleenkin käytössä.

Tämä suomenruotsalainen Rickard Järnefelt on aatelistoon kuuluva mies. Hän on itse kertonut että hänen esi-isänsä kuului fennomaaneihin ja kovasti hän on itsekin siihen suuntaan. Ei hän kyllä kovin suosittu suomenruotsalaisten keskuudessa ymmärrettävästi sitten olekaan.

http://richardjarnefelt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/85998-oma-luokka-kaarinan-kahdelle-ruotsinkieliselle-lapselle-ei-omaa-koulua

Monet vanhat sanonnat (väljendid) ovat Suomelle ja Virolle yhteisiä, vaikka muodot poikkeavat hieman toisistaan. Osa on peräisin Raamatusta ja osa muuten vaan kansainvälisiä, mutta osa on ainoastaan itämerensuomalaista perua. En lähde tarkemmin etsimään sanontojen alkuperää, mutta laitan tänne muutaman esimerkin.

Nimi ei riku meest - Ei nimi miestä pahenna
Parem varblane pihus kui kaks katusel - Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla
Oma maa maasikas, võõras maa mustikas - Oma maa mansikka, muu maa mustikka
Mis meelelt, see keelelt - Mikä mielessä, se kielellä
Meest sõnast, härga sarvest - Sanasta miestä, sarvesta härkää
Kus tuld seal suitsu - Ei savua ilman tulta
Kõva peer on pere naer, salasitt toob sekeldusi - tälle ei taida olla suomalaista vastinetta, mutta minua ainakin nauratti
Kes teisele auku kaevab, see ise sisse kukub - Joka toiselle kuoppaa kaivaa, hän itse siihen lankeaa
Kes see muu koera saba kergitab kui mitte koer ise - Kuka sen kissan hännän nostaa, ellei kissa itse
Kingitud hobuse suhu ei vaadata - Lahjahevosen suuhun ei katsota

Lueskelin aikani kuluksi vanhoja virolaisia sanontoja ja tunnistin osan niistä Suomessakin levinneiksi. Onhan noita useampiakin, mutta ehkä joskus poimin niitä tänne lisää.

Tässä vielä muutama ongelmasana lisää:

Hallitus (viro) - home (suomi)
Kortsud - rypyt
Kitsas - kapea
Lihapallid - lihapullad
Viinerid - nakit
Pussid - puukot
Kassid - kissat

Viron kielessähän d äännetään kuten suomen kielessä t.

Ja suuri ongelma seel kaugel kus on minu naine.

Palaanpa edelliseen viestiini. Kun tulin Viroon ensimmäisiä kertoja, niin minut esiteltiin miehille R:N NAISENA.
Olin aika loukkaantunut. Olenko minä joku naikkonen. Ilmeisesti edellinen viestini ei mennyt ihan perille.
Mielestäni tuo rouvashenkilön kutsuminen naiseksi on niin erilaista meillä, että täyttää pulmasanan ominaisuudet.

No eestlased ei tee sellest küll probleemi, öeldakse ikka näiteks "mul mees läks poodi" või "ah naine lobiseb sõbrannaga", sellega mõeldakse nii abikaasat kui elukaaslast, ei mingit halvustavat suhtumist. Ja "neiud lähevad mehele" ja "mehed võtavad naise" tähendab üht ja ainust - abiellumist.
Ei teadnudki, et Soomes on see kuidagi halvustava alatooniga , no jälle targem!

Niin paras olisi esitellä ihmiset etunimeltä ja sitten lisätä se kenen vaimo, avopuoliso tai tyttöystävä on kysymyksessä, se "nainen" on vivahteeltaan vähän oudompi suomalaisittain. Eri maassa eri tavat ja tietenkään kukaan ei esitellessä halua loukata ketään missään maassa.

Monta kertaa ihmiset ovat mielestäni ihan turhan nuukiakin kaikenlaisessa korrektiudessa. Tuntemattomien kesken on tietysti hyvä noudattaa sitä mutta esimerkiksi Kainuussa puhuttiin ennen ihan yleisesti akoistakin eikä se ketään häirinnyt.
"Se on sen akka", sanottiin. Tuttavien kesken saatan itsekin sanoa akat enkä tarkoita sillä mitään naisia halventavaa. Tuo voisi olla jotain murrekohtaistakin.

Viron kielen naine tarkoittaa suomeksi sekä naista, että myöskin vaimoa. Jos joku tuntee miehen, muttei tämän vaimoa, niin minusta ei ole kauhean epäkorrektia esitellä uusi ihminen jonkun aviopuolisona. Suomen kielessäkin sana mies ymmärretään usein myös aviomiehenä.

Niin, näköjään minua ei vieläkään ymmärretty. Nyt viron kieltä opittuani ei tunnu missään tuo naiseksi kutsuminen.
Puhunkin ajasta, jolloin en viroa osannut ja ainoa tapa jotenkin tulkita oli miettiä asiaa suomeksi.
Pulmasanat mielestäni lähinnä koskettavat kieltä osaamattomia. Siitähän se ongelma ja väärinkäsitys syntyy, kun ymmärtää suomalaisella päällä virolaisia aivoituksia.

Niin nainen on naine ja vaimo on vaim (heh heh).