Juhani Suomi on suominut Alexander Stubbia uudessa kirjassaan http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/rajut-haukut-alexander-stubbille-olahteleva-vasikka/art-1288406865470.html . Aika reipasta tekstiä, mutta juuri tuollainen Stubb on. Jenkkityylinen USA:ssa opiskellut kosmopoliitti, joka ei osannut käyttäytyä hillitysti, vaan esiintyi mielellään keskipisteenä ja luuli, että kaikki rakastavat häntä. Möläytteli mitä sattuu ja hymyili päälle leveästi ja luuli lausuneensa suuriakin viisauksia. Hyvä, ettei hän pilaa enää Suomen mainetta ulkoministerinä. Tosin jenkit pitävät hänestä, koska Stubb on itsekin enemmän amerikkalainen kuin suomalainen olemukseltaan ja käytöstavoiltaan.

Niin ja Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt tykkää Stubbista. Saattaisi kyllä olla niinkin että on vain tykkäävinään. Stubb ainakin silloin alkuaikoina kovasti tarvitsi neuvoja tuolta kokeneelta ruotsalaiselta puolueveljeltään, soitteli ja tapaili ahkerasti häntä.
Carl Bildtillä on hyvin pitkä poliittinen ura, koulun penkiltä jo aloittanut ja kirjoitti aikoinaan puheet ja repliikit vanhalle kokoomusjohtajalle Gösta Bohmanille joka taisi siirtyä syrjään vasta joskus 80-luvulla.

Siihen aikaan, siis 80-luvulla olivatkin nuo puoluejohtajat vielä jokseenkin rehellisiä ja kansan hyvää tarkoittavia isänmaallisia kunnon poliitikkoja. Poliittiset tv-keskustelut olivat värikkäitä ja mielenkiintoisia joita ei hevillä jättänyt katsomatta. Useimmista puoluejohtajista oli helppo pitää ihan vasemmalta oikealle koska olivat niin kansanomaisia eivätkä niin hirveän kaukana todellisuudesta ja kansasta kuin nämä nykyiset itsensä esittäjät.
Sellaisia ei ole enää mahdollisuuksia löytääkään koska nykyiset hamuavat vain sitä uraansa unohtaen lähes mitä varten heidät on valittu.

Stubbilla olisi valtavasti oppimista, kysymys on kyllä siitä tulisiko hänestä mitään vaikka kuinka harjoittelisi. Uskon todella että olet Urpo nähnyt harjaantuneilla silmilläsi aivan oikein.

Virolaiset ovat nyt suurin Suomessa asuva ulkomaalaisryhmä http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Virolaiset+tulivat+Suomeen+j%C3%A4%C3%A4d%C3%A4kseen/1135269422469 . Tämä tieto ei yllätä ketään, joka asuu tai käy usein Etelä-Suomessa. Virolaiset sopeutuvat muita ulkomaalaisia paremmin Suomeen, vaikka useimmat näyttävätkin edelleen pitäytyvän maanmiestensä seurassa. Selvä poikkeus tästä ovat virolaiset, joiden puoliso on suomalainen.

Virosta Suomeen tulee lähes pelkästään työikäistä väestöä ja se kaikki on pois Virosta. Toisaalta Viron työttömyys olisi huomattavasti korkeampi ja työttömyyden aiheuttamat ongelmat paljon laajempia, jos Suomessa Viron suurlähetystön konsulin Tarmo Punnikin arvion mukaan 50 000 (mahdollisesti enemmänkin) työssä käyvää virolaista olisivat jääneet kotimaahansa, kun tuota työikäisten määrää vertaa Viron väkilukuun 1,3 miljoonaa.

Miltei ainoa ongelma suuresta virolaisen työvoiman määrästä Suomessa on pimeä työvoima ja virolaisten reppufirmojen suomalaisten työehtojen noudattamatta jättäminen. Noista negatiivisista ilmiöistä ei tule syyttää työntekijöitä, vaan niitä tahoja, jotka hyötyvät väärinkäytöksistä. Kuinkahan moni suomalainen työtön kieltäytyisi pimeästä tai harmaasta työstä, jos palkka olisi vähintään kolminkertainen yleiseen palkkatasoon verrattuna ja perhe pitäisi elättää ja laskut ja lainat maksaa. Erityisesti rakennusalalle tämä on tuonut epätervettä kilpailua. Kaiken kaikkiaan Suomi hyötyy merkittävästi virolaisesta työvoimasta ja jos kaikki virolaiset lähtisivät Suomesta, esimerkiksi Helsinki olisi pahassa pulassa.

Vaikka Suomeen muuttaneet virolaiset sopeutuvatkin tänne hyvin, aika moni aikoo muuttaa takaisin Viroon eläköidyttyään. Ymmärrän heitä hyvin, sillä minä aion muuttaa Viroon sitten, kun pääsen eläkkeelle, eikä minua sido Suomeen muutkaan velvollisuudet.

Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen on luvassa lisää rahaa. Varmasti koulurauha paranee tulevana vuonna.

Lainaus:

MTV3: Opetusryhmien pienentämiseen 50 miljoonaa 30.12.2011 20:19 STT Opetusryhmien pienentämiseen satsataan ensi vuonna 50,5 miljoonaa euroa, kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri Tapio Kosunen MTV3:lle perjantaina. Aiempina vuosina valtion tuki on ollut vuodessa parikymmentä miljoonaa euroa. Asia ilmeni, kun MTV3 kysyi Kosusen mielipidettä kyselyyn, jossa 99 kunnanjohtajaa 178:sta nimesi perusopetuksen kolmen tärkeimmän säästökohteen joukkoon. Kosunen yllättyi MTV3:n kyselyn tuloksista, koska perusopetuksen säästöt pakottavat kouluja isontamaan luokkakokoja, ja valtio on pyrkinyt vaikuttamaan kehityskulkuun tarjoamalla rahaa. Kosusen mukaan ensi vuonna alkaa selvitys myös siitä, tarvitseeko perusopetuksen ryhmäkokoja kirjata lakiin. Tällä hetkellä koulut päättävät ryhmäkoot suositusten ja kustannusten perusteella. Kunnilla on tammikuun puoliväliin asti aikaa hakea tukea ensi vuoden opetustoimintaansa.

Tuota oli kiva lukea.
Tein viime vuoden töitä niin sanottuna resurssiopettajana. Olin meidän koulun kolmessa hankalimmassa luokassa toisena opena.
Koko juttuhan perustui siihen miten sen oman opettajan kanssa natsasi yhteistyö.
Olen jo niin vanha, että osaan nuo kiemurat. Samoin lapset tykkäävät tällaisesta vanhemmasta ihmisestä, joka osaa näköjään hommat.
Uskon, että on toimiva systeemi. Kolkyt lasta ja yksi opettaja on sellainen yhdistelmä, että sitä ei hoida kukaan.
No nyt on pakko muistaa, että kahdeksankymmenluvulla sitä juuri tein. Oli kolmekymmentäyksi lasta, parakki ja minä.
Hyvin nuokin loppujen lopuksi selvisivät elämästä. Ainoastaan yksi kuoli huumeiden yliannostukseen.
Yhdestä tuli teiniäiti. Yhden keskiarvo todistuksessa oli 4,16.
Kun utelin pojalta mikä ei ollut nelonen, niin se oli kuvaamataito.
Lupasi parantaa tapansa. Äiti tosin oli jo kuollut viinaan ja isosisko oli ottanut huoran ammatin.

Meilläkin oli suuret luokkakoot 70- ja 80- luvuilla. Täytyy kuitenkin muistaa, että erityistarpeissa olevia lapsia on nykyisin varmaan kymmenkertaisesti. Maahanmuuttajat ensimmäisenä. Toinen ryhmä taas kävi muinoin erityisluokalla tai apukoulussa. Normiluokalla oli korkeintaan äännevikaisia ja oppimisvaikeudesta kärsiviä, joilla tosin saattoi olla hyperaktiivisuutta. Rauhallista oli.

Kuten olen kertonut, on lasteni koulu integraatiokoulu. Siellä on ihan laidasta laitaan oppilaita, ja se on mielestäni hyvä. Kuitenkaan ei ole hyvä, että vahvaa erityistukea tarvitsevat ovat normiluokassa vain yhden opettajan vastuulla, ilman avustajaa. Se vie resursseja aivan liian paljon, kun päitä luokassa alkaa olla yli 15. Katsotaanpa mitä kunnat ja kaupungit nyt saavat aikaan tässä asiassa uuden rahan turvin.

Lapsille toivon kaikkea parasta. Yritin parhaani siellä koulumaailmassa.
Vaikka nuo otukset rakastivatkin minua, niin jätettyäni heidät, jäivät ihan omilleen. Olin siis Helsingin vaikeissa kaupunginosissa.
Kun sitten täällä kultaosastolla toimin, niin lasten suurin ongelma oli saako oman mikroauton vai ei.
Mutta kyllä oli myös hienoa katsoa miten lapset järjestävät jo tuossa iässä jopa joulujuhlat koko koululle.
En osaa oikein sitä edes ajatella, että mikä ero on näillä kultakurkuilla ja sitten niillä toisen kaupungin osan vähän niinkuin luusereilla.
Ensinmainitut saavat kaiken ja ne toiset eivät sitten mitään.

Ruotsissa olen nähnyt tv:stä raporttia missä todettiin että kun oppilaat saivat valita koulun (vai olikohan ne arvottu jotenkin) ja niistä ulkomaalaisvoittoisista koulusta oppilaita siirtyi joku kymmenkunta sellaiseen "paremman väen" kouluun, niin ulkomaalaislapset paransivat huomattavasti todistuksiaan ja ruotsalaislasten todistuksetkaan eivät tippuneet.
Arvelen että on vain hyvä jos on sopivasti niitä ulkomaalaisia luokassa mutta sehän on selvää että jos on vain ulkomaalaisia eri maista niin eihän siinä mitkään resurssin lisäämiset taida auttaa. Ei ainakaan Ruotsissa ole auttanut, jo 70-luvulta asti ovat lähiöiden koulut saaneet eniten resursseja.

Niin. Ympäristön vaikutus yksilöihin pätee kaikissa oloissa. Syrjäisessä maailmankolkassa pienessä yhteisössä vallitsevat usein erilaiset yleiset käsitykset kuin maailman metropoleissa. Etnisten ryhmien ghettoutumisella suurkaupungeissakin on omat vaikutuksensa. Minusta maahanmuuttajaoppilaiden hajasijoittaminen eri kouluihin, joissa olisi sopivassa suhteessa maahanmuuttajien lapsia ja kantaväestön lapsia, auttaisi maahanmuuttajaoppilaita paremmin integroitumaan vieraan kulttuurin yhteiskuntaan ja haluun oppia niitä asioita, joissa kouluissa opetetaan. Rauhattomissa ja haluttomissa oloissa ja vieraan kulttuurin mukanaan tuomien ymmärtämisen ongelmien ympäristössä on vaikea saavuttaa niitä tavoitteita, joita opetushallinto on kouluille asettanut. Ongelmat ovat kaksisuuntaisia: sekä suomalaislapset, että maahanmuuttajien lapset saattavat kärsiä oppituntien ilmapiiristä ja menosta samalla tavoin. Ja päinvastoin, mahdollisimman inspiroiva ja rauhallinen oppimisympäristö johtaa esimerkiksi siihen, että täällä oppilaat menestyvät vuosi vuodelta niin hyvin kansainvälisissä oppilaiden osaamisen vertailuissa, että amerikkalaisetkin ovat tulleet ihmettelemään ja ottamaan opikseen syistä siihen menestykseen, joka ainakin heille on toistaiseksi pelkkää utopiaa.


Tämä maahanmuuttajien hajasijoittaminen saattaisi toimia yleisemmälläkin tasolla. Sopivasti joka puolelle Suomea eri kuntiin ja kaupunkeihin sijoitetut tai sijoittuneet maahanmuuttajat saattaisivat auttaa paremmin sekä suomalaisia, että tänne muuttaneita ymmärtämään paremmin toisiaan, suhtautumaan toisiinsa suvaitsevammin ja nopeuttaa uusien suomalaisten integroitumista tähän yhteiskuntaan ja sitä kautta toimimaan osana sitä kokonaisuutta, joka on meidän kaikkien yhteinen etumme.

Aivan varmasti olet Urpo oikeassa tuossa. Niissä lähiöissä tuppaa olemaan sitä keskinäistä kränääkin paljon eri kansallisuuksien ja eri uskontokuntiin kuuluvien kesken. Kulttuuri ja ajatusmaailma niin erilainen että ero heidänkin kesken voi olla yhtä suuri kuin suomalaislasten ja ulkomaalaisten välillä.
Enemmistön pitäisi ilman muuta olla maan kantaväestön niissä kouluissa ja korkeintaan kolmasosa niitä ulkomaalaisia, eivätkä hekään yhdestä ainoasta ryhmästä koostuvia.

Ruotsissa oli aikoinaan oikein kuuluisa kunta Smålannissa joka oli oikein esimerkillinen. Gnosjön kunnassa oli paljon yrityksiä ja tarvitsivat sinne työvoimaa. Ulkomaalaisia muutti sinne ja kaikki saivat heti töitä. Kunta sen verran pieni että kaikki tunsivat toisensa ja niinpä siellä olikin lähes sellainen 100 prosenttinen läsnäolo työpaikoilla ja tyänantaja lähetti jonkun kotiinkin katsomaan jos ei työntekijä ilmaantunut työpaikalle. Sosiaalimenot aivan minimaaliset. Hyvin suuri osa kuntalaisista oli kyllä uskovaisia joten taisi se kontrolli kyllä vapaa-ajallakin toimia. Kuitenkin ne ulkomaalaisetkin viihtyivät ja kotiutuivat sinne oikein hyvin ja muuallakin Ruotsissa puhuttiin "gnosjöhengestä."

Myöhempinä vuosina on kyllä kuulunut hieman huhuja että nykyisin siellä olisi jo työttömyyttäkin ja joitain muitakin ongelmia mutta ilmeisesti aika vähäisiä kuitenkin. Ulkomaalaiset tahtoo kuitenkin ennemmin tai myöhemmin muuttaa niihin kaupunkeihin missä maanmiehetkin asuvat vaikka monet ulkomaalaisetkin pyrkivät muuttamaan ongelma-alueilta hieman rauhallisempiin kaupunginosiin. Liika on liikaa aina ja kyllä varmasti kaikki voittaisivat aivan kuin Urpo sanoo, jos olisi vähän enemmän hajautettuja pitkin kuntia ne "uudet suomalaiset."

Asiaa kirjoitatte. Meillä Suomessa vaan ollaan sellaisia sokeita lampaita, että kaikki Britannian ja Ruotsin virheet pitää tehdä perässä.. Niin, siis tyttären ja pojan kouluthan ovat nykyisin eri kouluja, kun poika siirtyi yläkouluun. Alakoulussa ei ainakaan ollut sellaista jengiytymistä, jossa mamut ja suomalaiset olisivat eri puolilla. Ei ollenkaan, kavereita on ristiin rastiin. Ne ongelmat koulussa ovatkin muuta kuin keskinäistä rasismia. Sitä, ettei osata kieltä. Sitä, ettei tunneta suomalaista kulttuuria ja sen tuomia velvoitteita. Kun ei osata kieltä, ei opita velvoitteen mukaisia asioita. Kun ei osata käyttäytyä, tuo se opettajille ylimääräistä työtä jo muutoinkin kuormitettuihin oppitunteihin. Jälkimmäistä tekevät myös suomalaislapset, ja kun tuohon lisätään sitten normaaliluokassa olevat muut erityistarpeiset, niin soppahan on valmis. Tänä päivänä jo pelkän luokanopettajan homma on kuin erityisopettajan hommaa.

Koulun ulkopuolella taas voi olla sitä rasismia, jolta valitettavasti ei kukaan säästy. Me suomalaisetkaan.

Suomessa käy paljon virolaisia töissä ja heidän työsuhteensa ovat kestoltaan, luonteeltaan ja laillisuudeltaan varsin kirjavia. Tarkoitan laillisuudella sitä, että sekä virolaiset vuokratyöfirmat, että suomalaiset välistävetäjät suoraan sanoen kusettavat virolaisia työntekijöitä http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2012/04/25/nainko-on-virolainen-pankkiautomaatti-vie-rahat/201228024/139.

Arvioisin, että pysyvästi Suomessa työtä tekevät suomalaisten työnantajien palveluksessa olevat virolaiset saavat työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tosin käsitykseni mukaan palkat eivät ole kuitenkaan ihan samaa tasoa kuin suomalaisille maksettavat palkat. Lomarahat- ja lomapalkat, sairaslomapalkat, juhlapyhäpäivien korvaukset, pyhätyökorvaukset, ylityökorvaukset jne., saattavat kuitenkin jäädä virolaisilta saamatta ihan siitä syystä, että he eivät tunne Suomen työlainsäädäntöä eivätkä työehtosopimuksia ja vaikka tuntisivatkin, ovat valmiita tinkimään eduista, jotka heille kuuluvat. Virossahan ammattiliitoilla ei ole kovinkaan suurta vetovoimaa ja työnantaja on siellä melko lailla merkittävämpi sanelija kuin ammattiliitot tai työsopimukset. Useimmat meistä haluavat kuitenkin tehdä työtä, josta saa asiaan kuuluvaa palkkaa ja toivoisin, että Suomessa työskentelevätvirolaiset tutustuisivat omiin oikuksiinsa, eivätkä olisi kummankaan maan työnantajien lypsykoneita.

Saattaa hyvinkin olla ettei minunkaan palkkani ollut edes työehtosopimusten mukainen Ruotsissa ne ensimmäiset vuodet. No oli kuitenkin yli kolme kertaa suurempi kuin mitä Suomessa olin saanut ja sillä juuri ja juuri pärjäsi ja sai vuokrankin maksettua. Tiedän että en edes tutkinut sitä, vaan olin iloinen että sain töitä ja näin perästä päinkin ajattelen että se oli hyvä työpaikka missä oli hauskaa ja siitäkin hyödyllinen että kun ei ollut suomalaisia siellä niin opin kieltä pikavauhtia.
Myös se seikka että sain tökättyä jalkani työelämään ja hankittua paperin siitä että olin hoitanut hommani kunnialla ja työajat myös, oli tärkeää myöhemmälle työelämällenikin.

Muistan että sain aika kovan palkankorotuksen muutamien kuukausien jälkeen joten ehkäpä sitten sainkin vasta sitä oikeaa palkkaa.
Voin ajatella että vieläkin joku vasta maahan tullut ajattelee samalla tavalla, että alkuun on jotenkin päästävä ja vasta sitten perättävä niitä oikeuksiaan, niin väärin kuin se onkin. Luultavasti kuuluisin itsekin vielä tänäkin päivänä siihen sakkiin ja valitsisin sen mieluummin kuin sosiaalitoimiston tai rikollisuuden. Rikkurihan sitä tietysti on kun tekee niin, mutta ei sitä ajattele siinä tilanteessa sillä tavalla vaan ihan vain oman itsensä kannalta.