Olisi mielenkiintoista kuulla, minkälaisia jouluruokia teillä syödään. Minä joudun melko lailla valmistelemaan jouluaaton eväitä, joita sitten yhdessä syömme puolison vanhempien luona tässä ihan lähellä. Anoppi on jo hiukan yli 80, mutta pirteä ja kirpeä kuin itse pirulainen aattopäivänä. Viime vuosina olen hienotunteisesti toivonut, että hän keskittyisi enemmän lastenlastensa kanssa seurusteluun, kun keittiössä koheltamiseen. Hän ei ole oppinut koskaan laittamaan ruokaa kunnolla. Joulukinkun ja laatikot hän osaa ihme kyllä ihan itse ostaa Stockmannin Herkusta. Koska osa väestämme ei syö lihaa, eikä osa kalaakaan ja yhdellä on paha laktoosi-intoleranssi, niin yhtä ja toista täytyy viritellä. Onneksi muut sukulaisetkin tuovat jotakin, mutta melkoinen vastuu jää vielä minullekin.

Minä vien sinne miedosti graavattua lohta tai siikaa, jonka lisukkeeksi teen sinappikastikkeen. Kirjolohen, siian tai muikun mädin jatkoksi vatkaan kerman ja smetanan suhteellisen kovaksi vaahdoksi ja pilkon sinne pieneksi runsaasti raakaa sipulia ja rouhin mustapippuria sekaan.
Sienisalaatin teen itse poimituista ja suolatuista haapa- ja karvarouskuista, kunhan liika suola on ensin liotettu pois. Sienet ja sipuli hakataan hienoksi ja joukkoon lisätään runsaasti kermavaahtoa (ei missään tapauksessa majoneesia) ja jälleen sekaan rouhitaan mustapippuria.

Sitten teen keitetyistä punajuurista ja kuullotetuista sipuleista laatikon, johon lisään kermassa ja kananmunissa (kaikki jouluvieraat syövät kananmunia) turvotettua korppujauhoa ja mausteita ja lopuksi päälle laitan juustoraastetta ja korppujauhoa ja paistan laatikon uunissa.

Lipeäkalan valmistan jotenkin seuraavasti:
- Laitan lipeäkalat lävikköön jonkun astian päälle ja annan niiden olla uunissa 5-6 tuntia noin 50:n asteen lämmössä, että liika vesi saadaan kalasta pois.
- sillä välin valmistan ihan normaalin valkokastikkeen (kerma-maitoseokseen)ja maustan sitä sitten mieleni mukaan unohtamatta rouhittua maustepippuria
- kun lipeäkalasta on mielestäni tarpeeksi vettä haihtunut, niin poistan siitä ruodot ja nahkan
- uunivuoan pohjalle laitetaan kerros valkokastiketta ja päälle ladotaan lipeäkalaa, (jota voi vielä tässä vaiheessa maustaa mielensä mukaan) ja kala voidellaan sitten runsaalla voisulalla
- toinen kerros tehdään samalla tavoin ja kerroksia ladotaan niin paljon, kun materiaalia on
- lopuksi päälle kaadetaan vielä ohut kerros valkokastiketta, jonka päälle ripotellaan reilusti juustoraastetta.
- uunissahan tämä etäisesti perinteistä lipeäkalaa muistuttava ruokalaji viimeistellään ja vuoka laitetaan uuniin 200:aan asteeseen ja annetaan koko komeuden viivyskellä uunissa niin kauan, kuin on tarpeen.
Tätä lipeäkalaa on syönyt hyvällä ruokahalulla moni sellainenkin, joka ei muuten suin surminkaan moiseen iljettävyyteen koske.

Jälkiruoaksi sitten laitan kuivatut luumut marinoitumaan edulliseen konjakkiin tai jaloviinaan. Seuraavana päivänä nuo turvonneet luumut sitten hienonnetaan hyvin pieniksi tehosekoittimessa tai jollakin muulla vempaimella ja joukkoon lisätään lopuksi runsaasti kermavaahtoa, johon on lisätty hiukan vaniljasokeria ja tuoretta minttua.

Tässä osa jouluaaton menustamme, joka on vähitellen muotoutunut traditioksi.

Kävin juuri kaupasta lanttuja ja porkkanoita sillä pöytään kuuluu ehdottomasti laatikot! Teen kun ehdin. Silliä, karjalanpaistia ja joku pieni kinkkurulla (kukaan meillä ei oikein syö), sienisalaatti (omatekoinen), muita salaatteja, graavattua lohta.. ja todennäköisesti kotitekoista leipää, kakkuja, luumukiisseliä kermavaahdolla, pipareita ja torttuja.

No meie Jõululaupäev algab kalmistute külastamisega ja lõpeb ema, siis minu ema kodus tema küpsetatud ja vaaritatud toitudega. Aga need on väga traditsioonilised. Seapraad, verivorst, hapukapsad, omatehtud kodused marineeritud räimed (mm, kõige maitsvamad), keldrist tuuakse omatehtud hoidised, seened, hapukurgid, köögiviljasalatid, kõrvitsa- ja pohlaõunasalat, lisaks teeme kartulisalatit, (et kui öösel kõht tühjaks läheb siis laua pealt päkapikkudega koos süüa, muide jõululaud peab jääma ka ööseks roaga kaetud, et saaks surnud lähedaste hinged sööma tulla ja päkapikudki..) . Kaasa toon mina alati poest puuvilju ja küpsetan koogi. Emagi küpsetab koogi ja kindlasti on tal ka piparkoogid kausis koos mõnusate kalevi shokolaadikommidega.
Olengi imestanud soomlaste neid "laatikkoid". Eestis on vormiroog täiesti tavaline igapäeva argiroog. Üks päev teen korralikku süüa ja järgmine päeva laon selle kõik laatikkoon munapiimasegu peale ja mõnus tööpäeva õhtusöök valmis. Mis jõuluroog, ma sellest aru ei saa? Ja olen kuulnud, et Rootsis on kombeks riisiputru jõulu esimesel päeval süüa ja rosinatega veel? Kuskohas vanal ajal Rootsis riis ja rosin kasvas? Riisihelbeputru süüakse meil ka nii kaks korda nädalas hommikuti moosiga, tavaline hommikusöök.

Joo Agnes, totta puhut, että laatikkoruuat ovat myös arkiruokia. Meillä Suomessa syödään kotiruokana ja tavallisilla arkilounailla myös erilaisia laatikoita, kuten silakkalaatikkoa, makaronilaatikkoa, maksalaatikkoa, lihaperunasoselaatikkoa, lohilaatikkoa, kaalilaatikkoa jne. Miltei jokaisessa suomalaisessa joulupöydässä on sitten ainakin lanttulaatikkoa (eräänlainen kaalikavorm), jota ei syödä muulloin kuin jouluna. Joululaatikoita ovat lisäksi porkkanalaatikko ja hämäläinen imelletty perunalaatikko.

Teillä on minusta paljon kunnioitettavammat perinteet sikäli, että joulupöydän antimiksi käydään kellarissa tai jääkaapilla ja niistä tuodaan itse säilöttyjä kesän ja syksyn sadon herkkuja.

Tuosta riisipuurosta vielä sen verran, että kyllä joulupuuro on perinneruoka Suomessakin. Siihen lisätään manteli ja joka sen saa, niin hänellä on onnea koko vuoden ajan. Riisiä alettiin tuoda Suomeen jo 1600-luvulla ruotsinvallan aikana ja riisiähän on viljelty Etelä-Euroopassakin jo satoja vuosia. Riisipuuroa on käytetty perinteisesti myös karjalanpiirakoiden täytteenä. Esimerkiksi sokeria ja suolaakin sekä kaikenlaisia mausteita alettiin tuoda tänne meidän leveysasteillemme jo ammoisina aikoina.

Oioi, aga miks siis Eesti on jäänud ilma riisita Ometi on ju meil olnud suured sadamad ja Hansalinnad? Kuhu jäi riis? Ja veel Karjalaski, tõesti! Ime küll. Mandlid on küll, nende röstitud mandlite järgi lõhnab terve Tallinna vanalinn.

Riisiä on tosiaan saanut ammoisista ajoista alkaen Suomessa, mutta käsittääkseni "köyhemmän" rahvaan parissa käytettiin enemmän ohraa. Ohrasta tehtyihin ruokiin lisättiin vain maitoa, jotta sen mausta tuli pikkuisen pehmeämpi. Riisi kuitenkin yleistyi nopeasti ja sitä käytetään kai nykyisin enemmän kuin ohraa vaikka tuo mainio vilja puolustaakin kunniakkaasti olemassaoloaan.

Näiden korkeuksien ihmiset tunnetaan ahkerina ja työteliäinä. Mietinkin, että ovatko nuo laatikkoruoat (Agnes, niitä tosiaan suositaan muulloinkin kuin Jouluna) siksi puolustaneet paikkaansa niin Suomessa, Virossa, kuin Ruotsissakin kun se vuoka on helppo tökätä uuniin ja mennä muutamaksi tunniksi tekemään muita töitä? Itse tykkään ainakin juuri tuosta syystä laittaa laatikkoruokia.

Joulun laatikkoruoat ovat kuitenkin erilaisia, kuten Urpo tuossa selitti. Itse kyllä laitan muulloinkin lanttu- ja porkkanalaatikoita, mutta vähemmän.

Perinteinen lanttulaatikko:

1,5 kg lanttua
vettä
3tl suolaa
1dl korppujauhoja
2 kananmunaa
2dl kermaa
1/2- 1dl siirappia
valkopippuria
muskottipähkinää
suolaa

Pinnalle korppujauhoja tai vehnänleseitä ja voita nokareina.

Kuori ja kuutioi lantut. Keitä ne suolavedessä pehmeiksi.
Ota keitinvesi talteen ja survo lantut nuijalla tai vastaavalla hienoiksi. Lisää survokseen sopivasti keitinvettä ja korppujauhot. Sekoita joukkoon kananmunat ja kerma. Mausta siirapilla makusi mukaan, sekä valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Tarkista maku. Muista, että muskottipähkinä on myrkkyä liiallisesti nautittuna ja raakana!!Kaada seos voideltuihin paistovuokiin ja koristele pinta lusikan tai muun välineen avulla. Ripottele pinnalle korppujauhot tai leseet ja muutama nokare voita. Paista uunissa 150- 175 asteessa 2-3 tuntia.

Perinteisiin laatikoihin on tullut joulupöytään piristävä uutuus, bataattilaatikko. Olen noita bataatteja kaupassa nähnyt jo vuosia, mutten ole niistä sen isommin koskaan kiinnostunut. Tein laatikon ja yllätyin iloisesti sen pehmeästä ja makeasta mausta. Lisäksi se oli varsin helppotekoinen. Yhden ison bataatin kuorii nopeasti siinä missä pyörittelee käsissään kymmentä pienempää perunaa.

Muuten olen syönyt kyllästymiseen saakka jo tänäkin vuonna jouluruokaa. Työpaikkani keittiöväki toden nimessä valmistaa oikein maittavia jouluaterioita, mutta rosollit ja luumut on tältä vuodelta taas jo osaltani syöty. Niinpä jouluna marssin varmaankin Kiinalaiseen syömään nuudeli-parsakeittoa

Bataatti on tosiaan mainio lisuke ruokapöytään, vaikka sitten Joulunakin. En ole laatikkona kokeillut, mutta teen siitä uunissa lohkobataatteja.. kuten lohkoperunoita. Sopii hyvin esim. kalaruokien kanssa. Pikkuvauvojen ensimmäisten kiinteiden listalle tuo mainio bataatti on nykyisin hyväksytty. Saatankin kokeilla sitä väike armaalle, sillä makeutensa puolesta luulisi sen uppoavan hyvin pikkuisen massuun.

Omatekoinen sienisalaatti jää haaveeksi, sillä äidiltä saamani suolasienet olivat hapantuneet jääkaapissa Joudun kirvelevin ikenin tyytymään kaupan salaattiin, ja siinä on majoneesia..

Porkkana- ja lanttulaatikot on tehty, kinkku sulamassa ja pari päivää on herkuteltu luumukiisselillä, jonka kanssa tarjotaan kermavaahtoa. Kun aloittaa pehmeästi laksatiivisilla (ulostuttavilla) lisukkeilla, on suolentoiminta reipasta raskaista ruoista huolimatta

noloahan se on sanoa mutta kaupan laatikoilla kyllä herkutellaan aika paljon.. kinkku + kalkkunaa molemmat ja omatekoinen makarooniloota kylläkin.. ja viiniä

Vaikka ei oikeastaan vain yksistään jouluruokia vaan joulun viettoa 50-luvulla tämä käsittelee ja on vielä kaiken lisäksi ruotsiksi, niin laitan sen tänne kuitenkin. En viitsi kääntää suomeksi kun ei niin tärkeää asiaa ole . Kopioin sen vain facebookilta minne sen alunperin kirjoitin profiiliini.

Julstämningen började redan på skolans "granfest" som alla föräldrar och även byns ensamstående kom till den sista dagen före jullov. Barnens uppträdande med sånger, pjäser och "Tiernapojat" (stjärngossar fast med traditionell Uleåborgsk pjäs med sånger). Till granfesten åkte alla familjer med häst och släde, hästarna hade en bjällra på sig så den kvällen hördes dessa bjällror överallt i den mörka decemberkvällen och det kunde vara tjugotal hästar bundna bredvid varandra utanför skolan med täcke över sig och betandes av det medhavda höet.

Vad jag minns var det alltid nyktra julaftnar i mitt barndomshem och väldigt stämingsfullt fast det var mycket fattigt och enkelt hos oss. Inför julen storstädades det. Tak, väggar, ja, precis överallt. Golven skurades med såpa och en gång till med rent vatten. T o m ladugården och stallet städades extra noga till jul. Hästen och kor hade en fotogenlykta och ljus några timmar på julafton och extra fin fodring. Fåglarna fick sin julkärve.
Julgranen inne med levande ljus i den så den fick passas. Den hade Fazers pappersklädda karameller och hemmagjorda prydnader på sig. Stjärnan på toppen var hemtillverkning av aluminumpapper.

Julbastut badades lite tidigare än vanligt. Under dagen hade det bakats rieskor (platta kornbröd) och olika slags piroger i den stora vedeldade ugnen och under bastubadandet blev skinkan, köttsteken av saltad kalvlår, kålrots- morots- och potatislådan också färdiga i ugnen.
Rosolli, en något annorlunda sillsallad än den svenska fanns också alltid samt svampsallad av saltade uppblötta blandsvampar. Hemmagjord aladåb av kalv fanns oftast också men inte riktigt alla jular. Det samma gällde jullimpan som min styvmor inte kunde baka men som ibland beställdes av hennes gamla mor och hämtades åkandes på skidor 3 km bort. Hennes mor hade i sin ungdom tjänstgjort som piga hos riktigt fina svenska och ryska familjer och lärt sig baka en jullimpa som ingen kan ens drömma om idag. Hon hade egna kryddor och mjölblandningar till den och receptet tog hon med sig till graven. Julstjärnor och andra speciella småkakor fanns det utöver vetelängder och bostonkaka men pepparkakorna var färdigtköpta från julmarknaden.

Varje rum hade en vedeldad ugn och det var varmt på kvällarna och halva natten men inte på morgonen eller under dagen. Därför gick alla med skorna (skidkängor på barnen) på inne och de sparsamt utspridda vävda trasmattorna hade under hösten blivit smutsiga. Det fanns några rena "helgmattor" som hämtades från vinden till jul. Matbordet hade ingen duk till vardags men på "julbordet" fanns det duk. Madrasserna var fyllda med halm. Några veckor innan jul tömdes de från gammal halm, tvättades och fylldes med ny halm.

Vi hade ingen elektricitet så det var en fotogenlampa på taket som var den enda belysningen och lyste till de två kamrarna också via öppna dörrar. Taklampan fick man inte heller tända innan det var ordentligt mörkt för att spara på fotogenet. Under skymningen passade vi på att elda i de två kamrarna för då gav elden från ugnarna ljus och värme. Precis alla förkvällar satte vi alla 5 barn framför ugnarna och läste eller lyssnade på de vuxnas berättelser från svunna tider för det var då de inte kunde göra annat och hade tid att berätta. På julafton sparades inte fotogen.

Ostin eilen 3kg lanttuja ja etsin lanttulaatikon ohjetta kaikkialta. No, olin laittanut sen tänne Netissä kaikki on näköjään paremmassa tallessa kuin Alman köökissä..

Tämä linkki http://toidukaart.blogspot.com/2008/12/julutoidud.html vie sivulle, jossa kerrotaan entisistä joulunviettotavoista ja uskomuksista sekä näytetään uudempia jouluruokareseptejä.