Tuolla jossakin toivottiin ketjun avaamista murteista. Hieno ajatus. Murteet ovat kirjakielen ryydittäjä, joka saa puheen ja kirjoituksen maistumaan mehevältä ja ilmeikkäämmältä monine omine ilmaisuineen, muotoineen ja runsaine kuvaavine sanoineen. Kaikissa kielissä on murteita ja tänne olisi mukava saada näytteitä viron-, ruotsin- ja suomenkielen murteista ja kaikki muukin murteisiin liittyvä keskustelu olis tervetullutta. Viron kielen murteista minulle läheisin on Saarenmaan murre, jota he itse kutsuvat Saarenmaan kieleksi. Joskus minä epäillään viron mantereella saarenmaalaiseksi aika pitkälti myös sen takia, ettei siellä tunneta puheessa õ-kirjainta, joka on lähinnä ö:n ja on välimuoto. Saarenmaalaiset lausuvat sen kuten suomalaisetkin ö:nä.

Laitan tähän näytteen saare keelest:

"Miks te kitsi ei pea, saare kehva pinnase tõttu oleks ehk tulus?"
Hiidlane vastanud:
"Vaada, kits aa sösune loom, kis alati karjub ja hänna ajab ka püsti. Nõnna see tuul taal kerest läbi tõmbab ja jahudab piima külmaks. Ma aga armastan sooja lüpsi juua."

Laitan tähän vielä toisen näytteen Saarenmaan murteesta. Siinä kerrotaan saarenmaalaisesta vanhasta varpajaisperinteestä, johon kuului saunan lämmittäminen, syöminen ja juominen.


"Titesauna tegemine

Joodu aegu kööti saun soojaks ja anti sääl joodulistele sooja ölut, viina, saia, vöid, liha ja muud söömist. Sauna aeti köik joodulised. Ööti: "Tulge titejalgu saama".

Tooriga viidi vesi sauna, et leili saaks visata, muidugi poiste jäuks ka, et poisid said kappadega vötta ja tüdrukuid liutada. Need, kes esimest korda vaderiks olid, kui sedisi oli, need pidid selle vee sauna viima. Teised joodulised jälle, koeruse pärast, pole lasnd neid viia.
vahel püllusid ennem mütu tooritäit kääst ära, kui ühe sauna sai. (Jutustaja räägib, et tema ühe teise tüdrukuga, olles esimest korda vaderiks, jooksnud ja matnud ennast seniks metsa ära, kuni vesi sauna olnd viidud, nii saand veevetamisest lahti. Pärast küsitud, kus ta olnd on, sest tema kord oleks olnd vett viia.)

Titt ja tite ema olid ka saunas.

Sauna mindi sellepärast, et sääl jäid palavas leilis inimesed rohkem joonuks. Poisid vahest panid koeruse pärast uksed kinni ka, et es saa välja ka mitte.

Titesaunas sooviti viina juures titele easi jämesi sääremarju ja peenisi jalakandu. Möned poisid pöörsid sönad nalja pärast ümber ja soovisid easi jämesi jalakandu ja peenid sääremarju. Titesaunas poisid tegid ka kaltsudest tite, vihlesid seda laudul ja ise tegid tite äält.

Titesauna kohta käis laul:

Saki, saki, saunake,
saki sauna leilike
Kui mind sauna saadeti,
ma nägi saunas sandid asjad:
vanade naiste vaaderpassid,
tüdrukute tühjad paljad,
poiste punased porgandid"

Voi issand jumaliste, Ramo, ära ometi nüüd päris haigeks jää!!
Kugista see räkäpallo alla kurgust ja võta pääle üks küüslauguküüs ja mesi ja 100 gr viruvalget ja soovitaks veel aspiriini tablett ööseks ja üleni teki sisse, nii et hommikul vääna vett välja. Seda paar päeva ja läinud see sikalentsu on.

Voi kuin minäkin osaisin jotain murretta, niin kivaa on lukea, laske aga tulla.

Urpo sinu saaremaa murraku teksti trükin eraldi välja ja näitan emale, ta ju ka saaremaa tüdruk. Tänud sulle.

Musto hienoo ku te kirjotatte murteel mut ku mullei oommitää senkummempaa murretta ku tää tavalline puhekieli vaa. Mäku oo Lahest kotosi ja siel tää on vähä niinku Hesas muttei kuitenkaa mitää stadii tai sillee yliammuttuu slangii, mä puhun tällast eteläsuomalaist puhelkielt vaa. Tai ainaki sellast ku ne puhu siel joskus nelkytvuotta sitt ku mä sielt lähin tai pikemminki sillo ku mut sielt tuotettii tänne svenssoneitten kiusaks. Kai son muuttunu sielki varsinki nuorten keskuudes, emmä tiärä...

Mää olen täält Etelä-Hämmeest, mut emmää kyl kehtat tätä murret julkisest juur puhhuu. Töis huamaa hyvin et puhhuu automaattisest kirjakiältä, mut heti jos siskojen kans ollaan yhres, niin toi lapsuurem murre tullee taas esil kuv varkain. Paremminkin kai jottain sanontoi oj jääny miäleen. Ei kyl nyt tul yhtääm miäleesäin juur täl hetkel niitäkä.

Ja sit tääl käytetään ihan kummallissii sanoi, otetaan nyv vaikka esimerkiks sana :mettä. Jos jos joku eksyy mettään, niiv vanhemmat ihmiset viäl sannoo et joku öksys, tai vaikka ny et toi pöytälövy on kövyt kantaa. Kyl tää niij jumalattomaj julmaa murret ov, vaikkei tätä mihinkää pakkoonka pääse. Mut ravintolas en kyl kehtah härjänhäntäsoppaa tilata , luulevat viäl et mää tulej jostai periveriast, jumalan seljän takkaa, enkä ossam muuten puhhuukka. Piti viäl lisätä, et emmää kyl lihhaa syäkkä. Jos häntä nyl lihaks lasketaa.

Mut on toi piruv vaikeet koittaa murret kirjottaa!

Varhaisesta lapsuudestani muistan hauskan tapauksen. Vietimme lapsuutemme kesiä Pohjois-Karjalassa sukulaistemme maatilalla ja vanhempammekin puhuivat keskenään joskus lapsuudessaan oppimaansa Karjalan murretta, jonka joidenkin sanojen merkitys saattoi jäädä meille lapsille hämäräksi. Isämme oli ponteva poika, joka oman sen aikaiseen uraputkeensa ahtautumalla vei koko perheemme hetkeksi asumaan Iisalmeen, tuohon Savon ja koko Suomen ytimeen. Kun muutimme sinne, olimme vielä hieman alle kouluikäisiä ja Savon murre oli osin täyttä hepreaa, vaikka äkkiähän lapset oppivat kielen kuin kielen. Olimme juuri tulleet Pohjois-Karjalasta ja vilkkaina poikina tutustuimme pian naapuruston lapsiin. Kävimme leikkimässä jo tuolloin lopetetun teräsvalimon työntekijöiden asunnoksi rakennetun pitkän puurivitalon asukkaiden lasten kanssa. Muistan elävästi, kun joku noista meistä vielä nuoremmista nassikoista huusi heille päin tallustaessamme: "Mie ja Sie tulloo!" Miule jäi epäseleväks, jotta kumpane meistä joloppiloista ol mie ja kumpane sie. Suattaaha se ollakkii silviisii, et mie olinkii mie ja hää ol hää eikä mikkää sie.

Yleesäkki kyl puhekieli ovvaikeempaa kirjottaa sillee et joku sitä viittii viel lukeekki.

Te huomaatte jo nyt et mä en kirjota niinku mä puhun koska mä paan välilyöntejä sinne tänne mitä mä en puheessani tee. Puhuessaa ihminen nimittäi hengittää ihan eri rytmii ku mite Agricola ja poijaat laati kirjotetun kiälen. Ja yks hankaluus on suamen käles ilmiö nimeltä loppuhenkonen, tulee esimerkis oo sanan kealtomuados, ei oo, otetaa esimerkki:

Ei oo tonne päin menny.

Näin mä sen kirjotan muttemmä sano, mä sanosin sen luultavasti jotenkin näin:

Eijoottonneppäimmenny.

Ja tehä huomaatte heti et se oo yhtyy siihe seuraavaa sanaa ja varastaa siltä puol teetä mut kyl se vaan tuplakonsontanilta kuulostaa. Ja sama tapahtuu sen tonne-sanan e:n kans. Ja se taas tekee sen, et niiten sanojevvälii ei jää mitää, ne paisuu yhtee. Sit ku tyyppi saa sanottavasa sanottuu ni se joskus muistaa hengittääkki. Ja kyl kai tällasis pelleilyis tai kokeis voi tollast kirjottaa, mut aatelkaa jos joku kirjottas kokonaisen nuarten romaanin ja yrittäs kirjottaa tollast pötköö vaa todistaakses et kuinka ne kakrut todella puhuu. Eihä sitä jaksas lukeekkukaa!

Ja se loppuhenkone on joku jäänne muinaisest kantasuamest, näin se yks lehtori mulle joskus yliopistos selosti sillon ku mä viäl siel viittin hengailla.

Täst sepsutuksest se sama lehtori ois varmaa sanonu et "Sul Tane heitää aika roisisti toi kiälipuali mut rytmi sull on veres iha niinku Remu Aaltosel."

Kyllä se stadin slangikin on köyhtynyt, enkä ole sitten aikuisiällä slangia puhunutkaan. Muutamia slangisanoja on joskus lipsahdellut joukkoon, mutta sekin on ollut hyvin satunnaista ja poikkeuksellista. Nuoriso puhuu nykyisin Helsingissä valitettavasti jotenkin tähän tapaan:

Vittu mä vedin niinku eilen Hesessä vittu vai oliksse Mäkkärissä ihan skeidaa mättöö. Oli pakko sit niinku vittu vetää päälle niinku pari bissee. Sit vittu me niinku parin jäbän ka vittu lähettii dallaa kartsalle vittu ja aukoo päätä niinku mutiksille. Arvaa haldattiiks me se homma vittu, meil oli kybäl haadee ja naurettii vittu himassaki parii niinku vitun böndee urpoo, jotka tsiigas meit vittu niinku jotai ufoi. Sil toisel urpogimmmal vittu oli kyl niinku tosi mageet daisarit vittu. Mä olisin niinku heti digannu bylsii sitä vittu, vaik se niinku oliki bönde, mut kuiteski söde bööna.

Että tällaista puhetta täällä joutuu ikävä kyllä kuuntelemaan julkisissa liikennevälineissä.

En oikein tiedä, mutta itse sana on kyllä kärsinyt niin pahan inflaation, että tuskinpa he enää mieltävät sitä naisen sukupuolielimeksi, vaan he käyttävät sitä täytesanana, kun eivät osaa puhua enää suomea niin hyvin, että siksi joutuvat miettimään hetken seuraavaa sanaa. Minä henkilökohtaisesti kyllä vältän tuon sanan käyttöä ja arvostan itse värkkiä niin korkealle, että jos asiasta on pakko puhua, niin pyrin käyttämään hieman hienostuneempaa ja arvostavampaa ilmaisua.