Ruoan ja juomien maustaminen on luovaa taidetta. Eri puolilla maailmaa käytetään erilaisia mausteita joissakin enemmän, joissakin vähemmän. Joitakin raaka-aineita voi maustaa mielin määrin, kun taas jotkut ovat niin hienoja ja herkkiä maultaan, ettei niitä tulisi pilata yli maustamisella.

Minun tekee mieleni syödä ja valmistaa aina välillä tulisesti maustettuja ruokia. Chili on yksi mielimausteistani ja joskus chilillä maustettujen ruokien syöminen aiheuttaa samankaltaisen hyvänolontunteen kuin endorfiini. Chili tavallaan huijaa meitä uskomaan, että sen maku on tulinen. Chilin tulisuuden aiheuttaa kapsaisiiniksi kutsuttu aine, joka vaikuttaa suun kipuhermojen päätteisiin, ei makuhermoihin. Näin ollen tuota chiliä oppii sietämään samalla tavoin kuin saunan kuumia löylyjä, harjoittelemalla. Joissakin Aasian maissa järjestetään chilinsyöntikilpailuja ja minusta ne ovat yhtä perverssejä mittelöitä kuin löylynsiedon mm-kilpailut.

Suomessa on ennen pärjätty suolalla, sokerilla ja maustepippurilla, joka ei ole nimestään huolimatta pippuri, vaan maustepippuripuun kuivattu hedelmä. Lisäksi suomalaiset ovat saaneet omista ryytimaistaan lisää makua keitoksiinsa. Lipstikkaa eli liperiä kasvoi ennen lähes joka talon nurkalla. Se on eräs mieliyrteistäni ja sillä voi ryydittää keittoja, kastikkeita, patoja, höystöjä jne. Maku muistuttaa selleriä.Sen juuria roomalaiset käyttivät lääkkeeksi suolisto- ja vatsavaivoihin. Kyllä ennen vanhaan Suomessa ja Virossa valmistettiin hyviä ruokia ilman kaukaa tuotuja eksoottisia mausteitakin.

Tässä taas pitkästä aikaa. Oli (ja on edelleen tulevalla viikolla ) sellainen työrupeama, ettei ehtinyt kotiin kuin nukkumaan. Hyvin tätä häslinkiä kuvaa se, että piti käydä ostamassa uusia vaatteita, kun ei ehtinyt pestä edellisiä. Ja mies-polokin on sairastunut kovaa influenssaan.
No tämä kaikki ei liity mausteisiin, mutta seuraava liittyy.
Minulla on ollut olohuoneen pöydällä kuivumassa Virossa kasvattamiani yrttejä. Olivat jo taatusti kuivia, luultavasti myös pölyisiä. Pöly ei kai ole vaarallista. Tänään sain purkitettua ne yrttini.
Kesällä haaveilin yrtinkasvattajaurasta. Nopea lähtö Suomeen kuitenkin vähän pilasi uutta uranvalintaa. Paljon jäi sinne maahan.
Mutta esimerkiksi sitruunamelissa, jota osasin jostain syystä kasvattaa jopa siemenistä, levisi kulovalkean tavoin.
Toinen leviäjä oli minttu, jonka olin saanut suomalaiselta ystävältäni. Sehän vallan riemastui Viron olosuhteista.
Näistä kahdesta, siis sitruunamelissasta ja mintusta, tulee hienon hieno tee. Sitä latkiessa muistuu kesä ja kaikki kiva siihen liittyen mieleen.
Ne muut, jotka pelastin Suomeen ennen lähtöä, olivat timjami ja persilja. Muut, aika paljon, jäivät sinne. Ovat muuten monet useavuotisia. Eli sieltä pukkaavat keväällä.
Ikuinen haaveilija kun olen, niin ensi kesäksi on suunnitteilla oikea yrttisuvi. Aion opiskella eri yrttien vaikutuksia ja ruveta oikein "karvahattukemistiksi" yrttien kanssa.

Yrttien kanssa eläminen on ehkä jotain muuta kuin hellan ääressä vahtimista.
Sinähän olet muuttamassa maalaisosastolle. Usko tai älä vaimo-osasto kohta tietää mitä yrttejä pitää olla jne...

Chili con Carne on ruoka mistä pidän mutten osaa valmistaa. Aina kun sitä muualla saan se on oikein hyvää ja siitä saa tosiaan jotain endorfiinien tapaista. Vain pari kertaa olen yrittänyt mutta luovuttanut vaikka ei kai se ylivoimaisen vaikeaa liene. Se silmäkoajeella maustaminen on niitä vikojani ja siksi mahtanen epäonnistua.
Aavistus chiliä kaikenlaisissa äyriäisistä tehdyissä ruoissa ja salaateissa ihan hummeria myöten tekee terää, mutta silloin sen on oltava vain hyvin pieni aavistus.

Voi kun pystyisin Alielille järjestämään pari juurta basilikasta mikä liikkuu ihan itsestään paikasta toiseen tontillamme ja on ihan valtavan aromirikas. Postissahan sellaisia ei saa tietääkseni lähettää kun eivät ole kontrolloituja. Kyllä sellainen yrttitarha pienoiskoossa kannattaisi järjestää, ne kun ei vaadi edes kastelua. Voisi olla joku maanpintaa puoli metriä korkeammalla oleva parin neliön kokoinen vaikkapa sementtiharkoista rakennettu penkki lähellä keittiötä aurinkoisella paikalla. Ei meilläkään sellaista, ajatuksissa vain.

Minulla rehottaa tuossa keittiön ikkunalla vieläkin kaksi isoa basilikaruukkua, joista napsin leivän päälle vihreää. Sopivasti aurinkoinen paikka niiillä on, jännää nähdä miten kauan tekevät talvella lehtiä. Minun maustamistaitoni nousi korkeampiin sfääreihin kasvisliemikuutiot keksittyäni-joskus 20 vuotta sitten . Sen jälkeen en oikein ole mausteita tarvinnutkaan, nuo kuutiot kun sopivat murennettaviksi tai sulatettaviksi mihin tahansa ruokaan. Siis rehellisesti sanottuna olen ihan surkea mausteiden kanssa. Oreganoa laitan joka paikkaan, mutta muuten chilit sun muut saavat olla ihan rauhassa purkeissa.

Juu, valkosipulia syön leivän päällä raakana, mutta sitäkään ei varmaan siinä mausteeksi lasketa.

Minä tuon aina Virosta tullessani kotiin ja tuliaisiksi Vegetaa. Se on kroatialaista kasvisliemijauhetta, jota saa varmaankin kaikista muista Euroopan maista, muttei Suomesta. Sopii kaikkiin ruokiin ja myös tuoreiden kasvisten päälle, eikä ainakaan meillä enää juuri suolaa tarvita. Sieniliemikuutiot ovat myös hyvä tapa maustaa melkein mitä vaan keittoja ja kastikkeita. Tuon Vegetan käyttö tulee kaiken lisäksi bonuksena paljon edullisemmaksi kuin kasvisliemikuutiot.

Ostin takavuonna oikein yrttikirjan kun minua kiinnosti tietää mitä yrttimausteita ei pidä käyttää samaan ruokaan, minkä yrtin voi vaihtaa mihin ja mitkä yrtit sopivat toistensa kanssa. Myös se kuumentaminen kiinnosti, osahan menettää aromit jos ruoka kiehahtaa vielä ja osa kestää senkin. Sitten vielä piti tietää mikä yrtti kanalle, mikä millekin lihalle ja mikä kalalle.

Purkkeja oli kyllä tullut hankittua vaikka millaisia mutta osata niitä oikein käyttää, oli jo vaikeampaa. Aina ne tuollaiset basilikat, oreganot, rakuunat, ja muut helpot jotenkin, mutta juuri sellaiset libstikat, spiskuminat, kyntelit, körvelit, korianderit, rosmariinit, fenkolit sun muut mintut olivat jo huomattavasti vaikeampia ja vieraampia.

Kirja on auttanut huomattavasti mutta myönnettävä on että helposti sitä lipsahtaa tekemään sellaista ruokaa mihin ei kirjoja tarvitse, ja silloin ne on ne purkit esillä mitä osaa käyttää. Siispä kuluvat muutamat yrttipurkit aika hitaasti

Tässä on minusta suppea, mutta melko asiallinen linkki yleisimmistä yrteistä: http://www.nicehouse.fi/keittio/mausteet/yrttikar.htm

En pidä itseäni kummoisenakaan kulinaristina, vaikka ruoka saakin mieluusti olla terveellistä, maukasta ja kauniisti tarjollakin.
Yrteissäkin minua kiinnostaa mausteominaisuuksia enemmän niiden lääkinnällinen puoli. Mutta sieniliemikuutioista en ole koskaan kuullutkaan.

"Let the food be your medicin, let the medicin be your food."
Hippokrates

Maailman vahvin chili on Bhut Jolokia eli Naga Morich. Sillä on muitakin nimityksiä riippuen maasta, jossa se kasvaa ja sitä käytetään. "Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan scovilleksi. Tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Naga Morich (Capsicum chinense), josta on mitattu useampaan kertaan yli 1 000 000 scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli Red Savina Habanero (Capsicum chinense Jacquin) jonka tulisuudeksi oli mitattu 577 000 scovillea. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten luvut ovat vain suuntaa antavia." Bhut Jolokia on esmerkiksi noin 200 kertaa vahvempaa kuin Tabasco. Intian armeija on kehittänyt Bhut Jolokia-kranaatin, jonka lamauttava teho on samankaltainen kuin kyynelkaasulla.

Chilin sisältämä kapsaisiini ei maistu, vaan se vaikuttaa suoraan suun ja muun kehon kipupisteisiin ja saattaa aiheuttaa euforisia tunteita. Chiliin voi kehittyä myös riippuvuus ja kapsaisiinille voi kehittyä myös jonkinlainen immuniteetti. Jos maustatte ruokanne Bhut Jolokialla, niin olkaa varovaisia.

Tämän videon mies ei ollut varmaankaan kehittänyt vielä tarpeeksi vahvaa immuniteettia kapsaisiinille: http://www.youtube.com/watch?v=1tRq8ExAHzk

Tätä videota en suosittele heikkohermoisille. Kyllä tuo poikakin siitä aivan varmasti tokeni, mutta eipähän tunge suuhunsa enää tietämättä, mitä sinne laittaa. http://www.youtube.com/watch?v=gw8bW6b5900&feature=fvw

Huhuhh, vaene poiss, kahjuks ei näita video, mis edasi sai, niimoodi võib lausa hinge heita ja ära lämbuda

Minule on küllalt Põltsamaa Kange Sinep.