Tänan teid teie sõbralike sõnade eest!

Minua kyllä myös kovasti kiinnostaa eestin keel ja harmita että sen oppiminen on nyt tässä iässä niiiin paljon vaikeampaa kuin suomen kielen oppiminen 40 vuotta siten. Opin sen vuokraemännän lapsista, kadulla, kapakassa ja parhaiten suomen ruotsinkielistä ystävistä koska he puhuivat vähän hitaimmin kun muut suomalaiset. Finnish for foreigners kurssi yliopistossa pysyin vaan harvoin seurata työn takia.

En ole ne 20 vuoden aikana kun asun Hollannissa suomen kielen unohtanut. Vähän huonomaks on kyllä ehtinyt menee, viimeiset vuodet, 1973–1974, kun asuin Suomessa, minulta kysytin joskus, joko olen kauan asunut Ruotsissa, kun minulle on semmoinen aksentti. Kun tulin 1994 takaisin, ja tähän päivän asti, minulta kysytään, missä olen niin hyvin oppinut suomea :-). Niin että taso on laskennut .

Mulle oli alusta alkuaan hirveä ikävä takaisin Suomeen ja ensimmäinen vuoden Hollannissa seurustelin melkein vaan suomalaisia kanssa. Näissä piirissä tutustuin myös mieheni.

Heti ensimmäisen kesänä kun asuin Hollannissa, sain matkanopan työtä Suomessa ja vietin joka vuosi noin 3, 4 kuukautta Suomessa. Kun tutustuin mieheni, puhuimme alussa pelkkää suomea, vaikka hän pitäisi hollantia oppia, työtänsä takia. Hän opetti suomea, eesti ja saame kielet yliopistossa.

Hollannin uutisia seuraaminen on jäänyt tänä vuonna vähissä. Viime vuoden pysyin vielä katsomaan kaikki Hollannin tv kanavat täällä Pärnussa. Jostakin syystä Canaldigital on loppetanut mun tili, vaikka olen maksanut ja vaan yhden viikon liian myöhäin. En ole vielä ehtinyt syventyä asiaan sen kummemmin.

Ylipäätänsä seuran liian vähän mitä maailmassa tapahtuu. Mulle on Hesarin digilehti ja vilkaisen joskus, sama kun Pärnu Postimees. No, maailmassa tapahtuu, vaikka en seurakaan.