Täitsa huvitav ja loogiline mõttekäik.. Ja tõesti, kitsed ja metskitsed on hoopis erinevad loomad. Mutta suomeksi hirvi ja saksanhirvi ovat samalla aivan erilaisia eläimia. Ja miks soome keeles kakku on eesti keeles tort ja torttu on eesti keeles kook?
Neid näiteid võib tuua mitmeid.
Aga ühte ütlen, eesti keeles ei ole sõna "poro" on vaid põder ja põdraks see jääb Olgu see siis pilkenimena või ilma, enamasti ikka loom.

Sõnaraamatus on küll sõna põhjapõder. Kas te ei seda kasuta?

Eesti keeles on sõna põder ja põhjapõder, aga mitte poro. Poro EI OLE eestikeelne sõna. Kui eestlane kasutab sõna "poro", siis ta mõtleb selle all soomekeelset sõna poro pilketähenduses, mitte põhjapõtra.

Ja veel tahan lisada ett mull on Eestis põhjapõder siin minu voodi juures. Kui ma olen unustanud kes ma olen,
nii vaatan seda. Nüüd peaks tulla see "hymiö". Ramo mulle seda õpettas, aga olen unustanud. NYYH...

Oo, Aliel, kas oled Soomest põhjapõdra Eestisse toonud? Kuidas ta su voodi kõrvale mahub? Suur loom ikkagi.

Noh ta on selline väike. Aga väga armas. Ma küll saan aru siit, ett poro on eestlasile mitagi naljakast.
kõik Soomes teame mist te räägite. See ei ole migagi probleem. Meist soomlasist kulgeb väga palju jutte seal teisel poolel merd.

Aliel, ma tõesti mõtlesin seda ehtsat põhjapõtra, ei see nüüd tuppa mahu.
Ja mis puutub juttudesse soomlastest, siis need on ju igal pool. Eestlased räägivad ka lätlastest kui 5 varbaga inimestest ja siin öeldakse ikka, kui midagi väga viltu ja pahasti läheb, siis jumal on lätlane olnud. Aga lätlastel ja leedulastel on eestlaste kohta palju rohkem nalju ja anekdoote ja venelaste "gorjatsie estonskie parni" (kuumad eesti poisid) on ju ise juba anekdoot.
Pole hullu, elame üle, parem pilke silmäkulmassa kuin sinikas silma all, heh kas võib nii öelda?

Mutt meil soomlasil ei ole mitagi võimalust teist eestlasid nalja teha. Teil on veel nii noor riigi, et siit ei teha mitagi nali.
Noh, meil küll on omad jutud...

Varsinaisista oppikursseista seuraavassa ei ole kysymys, mutta varsin mielenkiintoisia luentoja Helsingin Viro-keskukseen on syksyllä tulossa:

Tarton yliopiston luentosarja Helsingin Viro-keskuksessa

Tarton yliopiston luentosarja 20 vuotta itsenäisyyttä tarjoaa suomalaisille kiinnekohtia eteläisen naapurin elämän ja haasteiden paremmaksi ymmärtämiseksi.

Sarja koostuu 13 luentokerrasta (2 keväällä, 11 syksyllä).
Luennot pidetään Helsingin Suvilahdessa Eesti Majassa eli Viro-keskuksessa tiistaisin klo 18–20 (18.15–19.45).

Syksyn luennot käsittelevät laajemmin muun muassa virolaista yhteiskuntaa ja elinympäristöä, kehityskulkua infoteknologian ja kybersuojan saralla, vironvenäläisten tilannetta ja integraatiota, Viron taloudellista tilannetta, kulttuurielämää, Viron tieteellisiä saavutuksia sekä Viron ja Suomen suhteita.
Luennoitsijat ovat eturivin virolaisia mielipidevaikuttajia, mutta lähes kaikki myös Tarton yliopiston opettajia ja alumneja.

Ohjelma:
13.9. Yliopistolaitos uudessa Virossa
Professori, FT Rein Raud, Tallinnan yliopiston rehtori 2006–2011

20.9. Virolle on saapunut arkipäivä
Everstiluutnantti, kirjailija Leo Kunnas

4.10. Onko Viro ollut oikealla tiellä?
Professori, kunniatohtori Marju Lauristin, Tarton yliopisto

11.10. Eesti IT 1990–2000–2010–2020
Professori, konsultti Linnar Viik,”Viron Internetin isä”

18.10. Viron puolustuspolitiikka 20 vuoden aikana
Viron opetusministeri Jaak Aaviksoo

1.11. Individualismi individualismin aikakaudella - ajatuksia virolaisesta kulttuurista
Kirjailija, toimittaja Jan Kaus, kulttuurilehti Sirp

8.11. Kulttuurien kohtaaminen Virossa
Viron parlamentin jäsen, FM, VTM Jevgeni Ossinovski (Huom! Luento englanniksi)

15.11. Semiotiikka ja kulttuurikuvastus
Professori Peeter Torop, Tarton yliopisto

22.11. Viron talouden tie läpi myrskyisten vuosikymmenten
MA in Sc., neuvonantaja Märten Ross, Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto

29.11. Geeniteknologia - Kenelle kellot soivat? Viron saavutukset tieteessä
Johtaja, professori Mart Saarma, Helsingin yliopiston biotekniikan instituutti

to 1.12. Suomen ja Viron väliset suhteet: Mitä tehdä, että silta kestäisi?
Loppupaneelissa lyödään viisaat päät yhteen.

Luennot pidetään joko englanniksi tai suomeksi. Osallistuminen on kaikille ilmaista ja opiskelijat saavat osallistumisesta 3 op (12 luentoa ja luentopäiväkirja) / 1 op (12 luentoa).

Lisätietoja antaa:
Sanna Immanen
Tarton yliopiston edustaja Suomessa
Eesti Maja – Viro-keskus
Suvilahti, Sörnäisten rantatie 22 C
00540 Helsinki
Puh. +358 45 8931800
sanna.immanen@ut.ee

Luentosarjan järjestää Tarton yliopisto yhteistyössä Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston sekä Viron kielen ja kulttuurin oppiaineen, Viro-instituutin, Enterprisen Estonian, Suomen Viro-yhdistysten liiton, Tuglas-seuran ja Viron suurlähetystön kanssa.

Tarton yliopiston suomenkieliset sivut: www.ut.ee/fi
Tarton yliopiston Suomen-edustusto FB:ssa: Tarton yliopiston edustusto Suomessa

Kyllä vaan, sinne ilman muuten, minä ainakin.!

Meidän viron kurssilla on herra, joka harrastaa dekkarikirjallisuutta. Tuli tietenkin
sielläkin useaan otteeseesn se sana esille, mikä on dekkarikirjallisuus viroksi.
Mutta kun pää ei enää pysy tahdon perässä. Oli jotain krimsad tai jotakin sinne päin.
Hän näyttää tietävän aika paljon virolaisista nykydekkareista. Myös historiaa on tutkinut.
Eduard Vilde (1865 - 1933) olisi avannut kriminaalikirjallisuuden Virossa.
Minulla on nyt paperitäys nimiä, joiden kirjoja kannattaa käydä haeskelemassa. Koska pidän
näistä kriminaalijutuista. Juhan Paju onkin jo tuttu. Hänen poliisi (miliisi) sankarihan työskenteli
Haapsalussa. Yritimme miehen kanssa jäljittää kirjojen paikkoja. On tainnut Haapsalu vähän muuttua niistä ajoista.

Niin, se dekkari on viron puhekielessä krimka eli kriminaalromaan. Pitäsi varmaankin tuota Vildeäkin lukea. Mahtaisikohan Suvilahden Viro-keskuksen Baltia-kirjastosta löytyä? Eiköhän, sillä siellä on Tuglas-seuran kokoelmasta yli 30 000 vironkielistä nidettä.

o näin ymmärsin, että Tuglas-seurasta ainakin löytyy. Kuulemma myös ihan kirjastoista. Pitää tosin tilata.
Ei ole silläravoin hyllytavaraa. Mutta paras paikka on Tuglasen kirjasto.
Hei, jos on aikaa, niin tulkaa Tuglasseuran tiloihin torstaina 8.3. (naisten päivä).
Siellä musisoi hieno virolainen nainen. Omat biisit ja itse laulettu. Minä ainakin olen ihan ihastunut
tütrukun musisointiin. Siis kello 18.00 Eesti Majassa.

Et siis Vilde ja kriminull? Minu meelest on Eduard Vilde kriminullidest niisama kaugel kui Anton Hansen Tammsaare Agathe Christiest.
Aga Vilde on üks mu lemmikutest Eesti kirjanikest, seda tasub lugeda küll ja tema lugudest on tehtud Eesti Televisioonis telelavastusi ja teatrietendusi kunagi nõuka-ajal ("Pisuhänd", "Vigased pruudid" "Tabamata ime"), mis olid väga menukad.
Ühesõnaga valdab Vilde rohkem seda tüüpilist kriitilist Eesti eneseiroonilist naljasoont ja detektiivindusega siin küll mingit pistmist ei ole.
Aga ausalt öelda, ei teagi ma, kes oleks Eesti kirjanikest kriminullide poolest tuntud? Ehk on nüüd uuema aja kirjanikke, aga vanast ajast ei mäleta küll või on mu kooli kirjandusõpetus sellest teemast kaugelt mööda käinud..
Googeldades leidsin aga ühe huvitava, mis isegi tekitas huvi: "Apteeker Melchior ja Oleviste mõistatus" Indrek Hargla 2010

http://www.raamatumaailm.ee/raamat/apteeker-melchior-ja-oleviste-moistatus-0