http://yle.fi/opinportti/kieliportti/naelkummi/kielioppi/index.html ja

http://www.otava.fi/oppimateriaalit/oppimateriaali_sarjat/keelesild/

tuovat itseopiskelijoille hyvän mahdollisuuden oppia viroa.

Harva meistä/teistä on Helsingistä, mutta ihan tosi hienoja kielikursseja järjestää Tuglas seura Helsingissä.
Parasta niissä on luultavasti ope Liisi. Minäkin olin viime vuoden poissa kursseilta työ- ym. kiireiden takia. Mutta taas menen ihan Liisin vuoksi.
Helsingissä kaikki Viroon liittyvä on nyt yhden katon alla "Kalasatamassa". Sinne on siirretty se mikä Suomessa on yhteistyötä Viron kanssa. Nyt joku tietysti älähtää, koska paikallistoimintaa toki on muuallakin.
Mutta tällainen keskus on Helsinkiin rakennettu ja kaikki olette tervetulleita "vaatamaan"

http://www.facebook.com/samuopettaa

Täältäkin saa jotain. Samu on oikeasti hauska.

Tänään olin Tuglas-seuran syksyn ensimmäisellä kielikurssilla. Uusi paikka siellä Kalasatamassa ei kyllä muistuttanut yhtään sitä entistä Mariankadulla. Siellä muuten Lennart Meri asui ja seurasi Viron asioita niinä vuosina, kun oli Suomessa.
Täällä uudessa paikassa oli tilaa ihan hirmuisesti verrattuna Mariankatuun. Uusia ääniä, jotka tyystin puuttuivat aiemmasta paikasta. Samaan aikaan meidän kurssin kanssa siellä oli Suomessa asuvia virolaislapsia vanhempineen. Oli lauluilta ja vanha talo raikasi lasten äänistä.
Myös se, että sinne voi vapaasti tulla kirjastoon tai muuten vaan, oli aika hienoa. Aiemmin olimme lukkojen takana
piilossa ihmisten katseilta.
Liisi (ope) oli myös kehitellyt uuden opiskelumuodon meille "konkareille". Nyt voimme myös verkossa seurata mitä tunneilla tehdään ja myös ottaa kontaktia toisiimme. Liisi voi lisäksi lähettää meille mielenkiintoisia artikkeleita ym. halutessaan. Tämä oli mahtava uudistus. Nyt voimme tehdä tehtäviä myös poissaollessamme - ja saada opetusta. Meitä on aika monta, joilla on toinen koti Virossa ja vietämme aikaa kakkoskodissa myös tämän kurssin aikana.

Yksi keino oppia päivittäin vähintään yksi uusi vironkielinen sana on rekisteröityä osoitteessa http://www.keeletark.ee/index.php. Jäsenille lähetetään nk päivän sana (ei uskonnollisessa mielessä), joka selitetään viroksi ja englanniksi ja sanasta kerrotaan muutakin. Lainaan tähän tänään lähetetyn päevasõnan:

"www.keeletark.ee

Esmaspäev, 11. oktoober/Monday, the 11th of October.
Tere austatud kasutaja!

Tänane päevasõna on raamat (book).

TÄHENDUS:
Kogum kirja, prindi või tühjade lehtedega mis on ühet küljelt kinni köidetud/liimitud ja mida katavad kaaned.
A set of written, printed or blank pages fastened along one side and encased between protective covers.


NÄIDE:
Minu sõber loeb igal vabal hetkel raamatuid. Raamatukogud on raamatuid täis.
My friend reads books every chance he gets. The libraries are filled with books.

Esimene katkendlikult säilinud eestikeelne raamat trükiti aastal 1535. Tegemist on usulise teosega. Esimene raamatukogu hakkas tegutsema 1552 aastal Oleviste kiriku juures, seda peetakse ka Eesti raamatukogunduse alguseks.
The first partly extant book written in Estonian was printed in 1535. It is a religious volume. The first library started operating in Estonia near Oleviste church in 1552 and is considered the starting point for library science in Estonia.

TÄNANE VANASÕNA:
Igal linnul omad suled.
(Inimeste välimus on erinev)
Each bird with its own feathers.
(People have different appearance)"

Minäkin pyrin omasta puolestani olemaan keeletark niin hyvin kuin osaan ja olin löytävinäni tuosta päivänsanan vironkileisestä selityksestä yhden virheenkin. Siellä lukee "mis on [/i]ühet[i] küljelt kinni köitetud". Pitäisi kai olla ühelt küljelt.

Keeletarkan tämänpäiväinen sana on suomen kielelle läheistä sukua ja tarkoittaa havinaa.

"www.keeletark.ee

Kolmapäev, 13. oktoober
Tere austatud kasutaja!

Tänane päevasõna on habin (quiver, tremble, rustle, murmur).

TÄHENDUS:
võbin, värin, kahin, sahin/trepidation, swish, susurrus

NÄIDE:
Tema küsimust saatis kerge habin ta hääles. Puulehtede habin tekitas meis veidi kõhedust. Küünlaleegi habinat oli pimedas toas ilus jäl gida.
His question was followed by a slight trepidation in his voice. The swishing soud of the leaves made us a bit unnerving. The trepidation of the candlelight was beutiful to watch in the dark room.

Soovitame Sul tänast päevasõna mitmel viisil kasutada, et see Sulle paremini meelde jääks.
We recommend you to use the daily word as much as possible so you'll remember it better.

TÄNANE VANASÕNA:
Tagantjärel tarku palju.
(Vanasõna pärineb Tartust)
There are a lot of wiseguys after a fact.
(The old saying comes from Tartu)"

Seda "habin" sõna kasutatakse suhtluses väga harva, ehk luulekeeles ja romaanides rohkem.
"Habisev küünal tekitas habisevat värelust seintele.."

Jotenkin tuntui, että täytyy juuri tällä foorumilla purkaa sydäntään siitä Tuglas-seuran viron kurssista.
Tänään oli viimeinen ilta tällä haavaa. Mutta nyt järjestetään kaikille kurssilaisille (alkeisryhmistä meihin ikuisuusopiskelijoihin asti) "kurssimatka" Viroon toukokuussa.
Puuhamies Tapio on laatinut sellaisen matkaohjelman, että minä ainakaan en halua jäädä siitä paitsi.
Läänemaan eläjänä ei tule ikinä lähdettyä tuonne itäpuolelle Viroa. Nyt matkareitti vie Narvaan, Tarttoon ja Peipsijärvelle vanhauskoisten kyliin.
Muutenkin nuo bussi-turistimatkat ovat jääneet niin vähälle aina siellä (kotona) sitä maata möyhiessä.
Kivaa, kun bussi vie kohteeseen, joku kertoo tarinaa, ruoka lykätään eteen. Itse ei tarvitse kuin olla olemassa.
Nautinnollista ainakin naisihmiselle.
Sitä paitsi jo tuttujen kurssilaisten kanssa on aika mielenkiintoista olla muutama päivä ihan eri ympyröissä.
Mitä kaikkea löydämme toisistamme siellä virolaiskaupunkien illoissa, kun on se vapaa-aika.

See saab kindlasti tore reis olema Aliel! Mina pole isegi saanud sinna Peipsi äärde juba pikka aega ja oleks huvi endalgi jälle sinna hulkuma minna..
Kui matkal käidud, kirjuta siis muljeid siia ka Aliel, eks?

Tämä juuri lukemani juttu on aika hurjan mielenkiintoinen. Kyllähän me kaikki tiedämme, että noin tuhat vuotta sitten virolaiset ja suomalaiset puhuivat jokseenkin samaa kieltä.
Mutta aina, kun asiat muuttuvat konkreettisiksi, niin niihin havahtuu uudestaan.
Viron kieltä on yrittänyt rekonstruktisoida kaksi herraa, Alo Raun ja Andrus Saareste.
Ja näin viron kieli on kenties kehittynyt viimeisen 800 vuoden kuluessa.

Otetaanpa ensin juttu suomeksi:
"Kerran eräällä vanhalla rehellisellä miehellä oli todella ilkeä vaimo, joka haukkui ja kirosi tätä kaiken päivää aamuvarhaisesta iltamyöhään ja löi poloista miestään.."

Ja 1900-luvulla Virossa sama sanottaisiin:
"Kord oli ühel vanal ausal mehel väga kuri naine, kes sõimas ja kirus terve pika päeva, varasest hommikust hilise
õhtuni ning peksis oma vaest meest...

No sitten ennen 1200-lukua (ennen valloittajia) asia sanottiin Virossa näin:
" Kõrdan oli ühdella vanhalla auvoisalla meehellä ülin kurja nainõn, ken soimasi, kirosi tervehen pitkän päivan
varhaisesta hoomikkosta hiljaisennik õhtagonnik niinkä peksi vaivaista meestänsäg..."

Etten sanoisi aika mielenkiintoista. Tuo g-pääte on vieläkin olemassa siellä võrun kielessä. Siitähän sanotaankin,
että on aika lähellä suomen kieltä. Meidän - siis suomalaisten kieli taitaa olla ikivanhaa.
Toisaalta vironkielessäkin on asioita, jotka vievät kauas menneisyyteen. Kuten tämä "käes". Mutta siitä myöhemmin lisää.

Tuo alielin näyte kertoo siitä kuinka lähellä toisiaan kielemme ovat ja aiemmin olivat vielä enemmän. Kiitos tuosta!

Tead, Urpo, ka mina kahtlen selles, et võru murre meenutab soome keelt! Olen käinud Võru linnas mitu korda ja kuulanud võrokeste omavahelist juttu ja eestlasena, samas soome keelt tundvana ja oskavana ei saanud mina mitte muhvigi aru. Seal on vaid mõned sõnad, mis on sarnased soome keelega nagu näiteks seirata - seurata, väits - veitsi, kuid tavaline võru murre on sama võõras nagu ütleme mari keel.

Minulle taas kalskahtaa hyvinkin tutulle tuo võrokiil, jos sitä kuuntelen netistä. Kainuun murteessa on paljon samankaltaisuutta.
Olen miettinyt sitäkin miksi Viron mummo saa kankeahkosta vironkielisestä puheestani niin hyvin selvää.. mutta hän onkin võronkielinen. Ehkä minun ääntämykseni tai kielivirheet ovat kainuulaisperäisiä, ja niinollen võronkieliselle tutun kuuloisia

Viron ja suomen kielten eläinten sanat muistuttavat useimmiten hyvin paljon toisiaan ja ovat perua samasta kantasanasta. Minun piti miettiä melko kauan, ennen kuin keksin yhtäkään. Ensimmäiseksi tuli mieleen käärme, joka on viroksi madu, mato on taas viroksi uss. Toiseksi muistin sanan vuohi (balttilaina), joka on viroksi kits. Se lienee germaaninen lainasana, joka esiintyy saksan kielessä sanana geiss ja ruotsissa get. Metsäkauris on taas viroksi metskits. Aika erikoista sikäli, että kauris ja vuohi eivät ole kovinkaan läheistä sukua toisilleen. Molemmat ovat sorkkaeläinten alalajeja, mutta vuohet kuuluvat vuohieläimiin ja metsäkauriit hirvieläimiin. Hirvi on põder ja saksanhirvi hirv. Miksiköhän virolaisten vironkielinen suomalaisten pilkkanimi on põder, mutta he käyttävät myös poro (põhjapõder=poro, peura)) -sanaa suomalaisia nimitellessään?