Kun käytte Tallinnassa, niin älkää unohtako käydä Kumussa (Eesti kunstmuseeum). Nyt siellä on erään suosikkini Eduard Wiiraltin töitä näytteillä. Asusteli muuten vuoden päivät Ruotsissakin toisen maailmansodan jälkeen. http://www.ekm.ee/kalender.php?event_id=1882&d_fili=

Kuvaamataide yleensä on aihe jossa minulla on aivan hirveä aukko sivistyksessä. Tykkään kyllä käydä taidenäyttelyissä jos sellainen osuu kävelytien varrelle mutta en väitä että etsisin niitä. Sääli, sillä omassa kaupungissani on varsin hyvä taidemuseo josta on jäänyt monta näyttelyä katsomatta. Laiskloom!

Toki arvostan hyvää kuvaa. Kaikkein modernein taide väsyttää sillä en näe siinä pahemmin muuta kuin suttua. Siis osassa sitä, huvittavaa puhua modernista taiteesta sillä moni moderniksi luokiteltava teoshan on tehty jo 100 vuotta sitten. (Korjatkaa jos olen väärässä...) Toisaalta en vaadi että kuvan välttämättä tarvitsee esittää mitään, saatan pitää abstraktia taulua tai veistosta hyvänä vain siksi että siinä on hyvä muoto tai että se on hyvän värinen. Huomaan taas puhuvani itseäni pussiin mutta eiköhän se ole taiteenkin tarkoitus. Vastakohdat, jännitys, kaaos! Tauno Taunolan pääkoppa! No, yritän joka tapauksessa pitää mieleni avoimena uusille virikkeille.

On tullut tavattua sen verran "väärin ymmärrettyjä taiteiljoitakin" tässä elämän varrrella että olen alkanut pitää turhantärkeitä besserwissereitä juntteina. Näitä jotka halveksivat "tavallisen" ihmisen taidenäkemystä, auringonlaskuja esimerkiksi pidetään banaaleina, huonona taiteena. Mutta entäs jos sattuu tykkäämään auringonlaskuista ja haluaa sellaisen seinälleen vaan siksi ettei oikea aurinko aina paista?

Rakastuin Eemu Mynttiin n. 20 vuotta sitten, eikä se rakkaus tuohon kansainväliseen vaasalaissyntyiseen ekspressionistiin ole vielä kadonnut. Mynttiä löytyy yksityiskokoelmista ympäri maailman, Tikanojan taidekodista ja Ateneumin kokoelmista. Käykäähän ihastelemassa,ne värit ovat uskomattomat!!

Täällä Ateneumin taidemuseossa on parhaillaan maailmanlaajuisestikin katsoen mittava Picasson näyttely. Vaikka ette pitäisikään hänen töistään, niin käykää ihmeessä tutustumassa. Voittehan sitten myöhemmin kertoa, että olen nähnyt tuonkin teoksen.



18.09.2009 - 06.01.2010

Ateneumissa avautuu syksyllä ainutlaatuisen laaja Pablo Picasson tuotannon kaikkia vaiheita kattavasti esittelevä näyttely, jossa on mukana parisensataa teosta Pariisissa sijaitsevan Musée National Picasson kokoelmista.

Pablo Picasso: Suudelma (1969) © Succession Picasso 2009 Kuvasto; © photo RMN / Jean-Gilles Berizzi
Pablo Picasso

http://www.youtube.com/watch?v=tPABArOa3-E

Through the Eyes of Monet. Sisätää myös auringonnousukuvan, joka ei ole lainkaan banaali.

Kiitos Aliel oli aivan ihana linkki Monetin taiteeseen.
Hän kuuluu myös minun suosikkeihini kuten myös Rembrant ja Renoir joista olen itsekin maalannut
jäljennökset maalauskurssilla.
Harrastus on nyt ollut jäissä jo muutaman vuoden, mutta kaikki pensselit ja maalit on odottamassa
inspistä. Maalaan valokuvista. Onhan Taunollakin yksi maalaamani taulu, jos on vielä tallessa.

Täälläkin on suuri taidemuseo, pitäisi mennä taas joskus tarkistamaan onko tullut uusia.

Rööviti Magritte`i maal väärtuses 12 miljonit krooni
www.Publik.ee
25. september 2009 10:16



Reuters/Scanpix


Belgia pealinnas Brüsselis rööviti muuseumist päise päeva ajal legendaarse sürrealisti Rene Magritte`i maal väärtusega 750 000 eurot.

1948. aastal valminud aktimaal „Olympia“ varastati neljapäeval kahe mehe poolt, kellest üks oli relvastatud, vahendab BBC

Siin Ukraina talentide otsingu võitja:

http://www.20min.ch/digital/dossier/clips/story/Kuenstlerin-bringt-TV-Jury-zum-Weinen-26097499

Klipi alguses on mingi reklaam, võtab aega kui avaneb, aga esitus on fantastiline! Tüdruk joonistab liivaga klaasile.

Tässä hiukan taidetta koteihin. Alankomaalainen Hieronymus Bosch, syntyjään Jeroen Anthoniszoon van Aken (1450 – 1516) oli edelläkävijä, joka innoitti muutamia vuosisatoja myöhemmin surrealisteja. Tämän maalauksen nimi on viimeinen tuomio. Hän maalasi paljon tauluja, joissa oli lukemattomia erikoisia pieniä yksityiskohtia.

Virolainen Villu Jaanisoo (s. 1962)on tunnettu tilataideteoksistaan, joita hän on tehnyt sekä Viroon, että Suomeen. Hän voitti viisimetrisellä autonrenkaista tehdyllä veistoksellaan Kaikki on mahdollista Valtion taideteostoimikunnan kutsuntakilpailun, jolla etsittiin teosta Viikin kampuksen infokeskus Koronan kylkeen. Nyt tuo gorilla istuu siellä lootusasennossa ihmisten ihmeteltävänä. Hieno teos.

Tässä nykyisin Suomessa asuvan Villun kumiankka:

Villu Jaanisoo asusti ainakin ennen tässä Pirkanmaalla, muistelen lukeneeni Aamulehden viikonloppuliitteestä pitkän artikkelin Villusta ja hänen mielikuvitusrikkaista töistään, joissa tosiaan on käytetty kierrätysmateriaalia. En muista käyttääkö hän muita kuin vanhoja autonrenkaita, mutta se on hyvä.

Ruotsalaiset ovat muita paremmin perillä asioista. Mona Lisankin, luultavasti maailman tunnetuimman taulun, on maalannut näyttelijä Leonardo di Caprio. http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2276383. Hyvin nuorekkaana on mies säilynyt, vaikka maalasi tuon taulun jo yli 500 vuotta sitten.

Toin kerran Kyprokselta Mona Lisan tuliaisiksi kotiin. Jostain syystä jouduin tullin haarukkaan. Tsekkasivat tavarani. Mona Lisa oi kääritty ruskeaan paperiin. Kun kysyivät mitä paperin sisällä on, kerroin kyllä ihan rehellisesti, että siellä on Mona Lisa.
Mokomat kehtasivat nauraa. Eivätkä avanneet kääröä. Mielelläni olisin nähnyt tullivirkailijoiden ilmeen, kun Mona Lisa olisi hymyillyt vasten kasvoja.
Tiedän jo Virossa paikan minne oman Mona Lisani sijoitan.

Unohtunut tuoda tänne kuvataideketjuun lemmikkitaiteilijani.
Hänestä on myös muistoja vuosien varrelta. Joskus parikymmentä vuotta sitten hänen näyttelynsä oli Retretissä.
Siitä alkoi suuri rakkauteni hänen töihinsä, joka varmaan on elämän läpi kestävää tunnetta.
Yliopistolla jouduin läpäisemään ruotsin kielen kirjallisen ja suullisen kurssin. Sitä kutsuttiin silloin joksikin virkamiestestiksi. Suomessa kun virkamiehen piti hallita myös toinen kotimainen. Kirjallinen meni heittämällä, mutta suullinen puoli hirvitti. Ruotsin puhuminen oli aina ollut tosi vaikeaa. Kurssiin kuului esitelmän pitäminen ruotsiksi.
Onneksi Marc Chagall tuli hätiin. Ajattelin, että se vaadittu puolituntia menisi helpommin kuvia näyttäen pimeässä.
Lopulta venyi paljon pidemmäksi. Kurssilaiset kyselivät innokkaina vaikka mitä taiteilijasta. Jouduin siis kuitenkin puhumaan ruotsia muutoinkin kuin paperille rustaamani.

http://www.youtube.com/view_play_list?p=0826F5D0C950DACD&playnext=1&v=tDB1dXXA9-E

Tässä siis Marc Chagall

Kuvataiteista puhuttaessa emme missään nimessä saisi unohtaa Viron kansallistaiteilijaa Eduard Wiiraltia. Hän teki enimmäkseen grafiikkaa ja käytti töissään lähes kaikkia mahdollisia tekniikoita. Tutustuin Wiiraltin teoksiin jo ennen kuin kävin ensimmäistä kertaa Virossa. Ihastuin heti.

Eduard Wiiralt syntyi Pietarin lähellä virolaiseen perheeseen 1898. Perhe muutti Viroon 1909. Wiiralt opiskeli taidetta ensimmäisen maailmansodan aikana Tallinnassa, sittemmin Tartossa ja myöhemmin Dresdenissä. 1925–1939 hän asui Pariisissa, mutta palasi Tallinnaan ja oli siellä toisen maailmansodan ajan kunnes hän muutti jälleen Pariisiin, jossa Wiiralt kuoli 1954.